Dream Theater 23.9.2009 Jäähallissa

Dream Theater:in tuotanto vaihtelee komeasta metallijyräyksestä lähes poppiin, parhaimmillaan se putoaa hienosti mutta paikoitellen se on turruttavaa.. Kaverit ovat teknisesti todella taitavia, ja ovat oppineet pitämään taitonsa melko hyvin kurissakin. Jäähallin keikka painoittui valitettavasti tuohon popahtavaan suuntaan, eikä bändi tuntunut onnistuvan pitämään merkittävää osaa yleisöstä vauhdissa. Parhaimmillaan meno oli kuitenkin kuten kunnon Rock- keikalla pitääkin. 

Keikankin jälkeen on tullut kuunneltua DT:tä, myös uusinta levyä, mutta edelleen välillä eteenpäin hyppäämällä.

Jesus Lizard Tavastialla 16.9.2009

Noise Rock täytyy kuulla ja kokea keikalla. Jesus Lizard ei ollut koskaan saanut levyiltä kuultuna kunnolla innostumaan, mutta asiaa harrastaneiden innostus sai lähtemään keikalle. Vaikka en varsinaisesti noise rock- fani olekaan, Jesus Lizardin silkka forssi oli niin tyrmäävä, että se veti mukaansa ihan väkisinkin. Varsinkin laulaja David Yow on hauska sekopää ja varsinainen pyörremyrsky, joka ei todellakaan säästele itseään, vaikka 50v on jo tullut ylitettyä. Äijältä lensi paita melkein heti, kaljaa tuntui menevän reippaasti sekä kurkusta alas että yleisön niskaan, ja laulu oli enemmänkin karjuntaa. Kaveri kävi muutaman kerran bodysurffaamassa, ja silloin tuli kuunneltua tarkemmin bändin soittoa, joka oli raivokkaasta energiasta huolimatta yllättävänkin tarkkaa ja kurinalaista. Varsinkin kitaristi Duane Denison heitti tyylikkäästi suoraviivaista jyräävää riffittelyään. Tällaisen keikan jälkeen tuntee todella saaneensa vähintään koko hinnalla tosi rock- pesun ja linkouksen.